Kolumnit

 

Oikeutta valittamalla 

 

Teksti: Freeluottamushenkilö Jaakko Sauvola 

 

Kesällä koettiin absurdi tilanne Ylen työsuhteisten freelancereiden työttömyysturvassa. Ylellä ei ollut töitä jaettavana, mutta TE-toimisto katsoi, että työnhakijoiksi ilmoittautuneilla henkilöillä on voimassa määräaikainen työsopimus Ylen kanssa. 

Tuon tulkinnan tuloksena ainakin kaksi Yhtyneet-sopimuksella työskentelevää kääntäjää joutui noin kuukaudeksi kummalliseen limboon: ”työsopimus” Ylen kanssa esti
työttömyysturvan maksamisen, vaikka kyseinen sopimus ei velvoittanut Yleä tarjoamaan töitä tai maksamaan palkkaa.

Yhtyneet-työntekijöiden työsopimuksellinen asema on kieltämättä poikkeuksellinen ja aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä TE-toimistossa, työttömyyskassoissa ja Kelassa. Yhtyneet-tesin piirissä tehty työ on työsuhteista mutta suoritepalkkaista työtä, jossa toimeksiannot sovitaan yksitellen.

Yhtyneet-toimittajien puolella käytetään tietyksi ajaksi, esimerkiksi puoleksi vuodeksi, solmittuja työsopimuksia. Niistä sovittaessa työntekijä on vähintään tietoinen sopimuksen syntymisestä, ja niissä on saatettu alustavasti sopia työtehtävistä. Näiden sopimusten kohdalla on tulkinnanvaraista, onko kyseessä työsopimuslain tarkoittama määräaikainen työsopimus vai puitesopimus: kysymyksestä on jopa taitettu peistä Ylen kanssa. 

Yhtyneet-kääntäjistä puolestaan harva on koskaan allekirjoittanut työsopimusta Ylen kanssa. Kun saa hyväksynnän Ylen freekääntäjien listalle, niin järjestelmään tehdään "suoritepalkkainen työsopimus”, joka uusitaan automaattisesti muutaman vuoden välein. 

Kiireisen TE-toimiston virkailijan silmään tällainen työsopimuksen nimellä kulkeva asiakirja voi helposti näyttää kolmen vuoden määräaikaiselta työsopimukselta. Todellisuudessa kyseessä on puitesopimus, joka luo ainoastaan raamit varsinaisten toimeksiantojen sopimiselle.

Viime kesän tapauksessa TE-toimisto antoi ensin kummallekin Yhtyneet-kääntäjälle päätöksen, jonka mukaan työttömyysetuuden maksamiselle ei ole estettä. Juuri ennen juhannusta päätökset kuitenkin pyörrettiin voimassa olevan työsopimuksen perusteella. 

Ylen Kääntämisen ja versioinnin osaston esihenkilöt ja Ylen HR onneksi reagoivat tilanteeseen ripeästi laatimalla lausunnon ja antamalla allekirjoitettuja todistuksia työtilanteesta. Niiden avulla työttömät työnhakijat pystyivät osoittamaan, että
kyseessä on työnteon ehdoista yleisesti määräävä puitesopimus eikä työsopimus ja että heillä ei sillä hetkellä ole töitä sovittuna. Tästä Ylen todistelusta oli ja on edelleen hyötyä isolle joukolle Yhtyneet-työntekijöitä. 

Ne kaksi Yhtyneet-kääntäjää, joille TE-toimisto oli jo ehtinyt antaa kielteiset päätökset,
joutuivat kuitenkin odottamaan ratkaisua valituksiinsa heinäkuun loppupuolelle. Kuukauden odotuksen jälkeen Uudenmaan ELY-keskuksen oikeudellinen tuki antoi lopulta päätöksen, jonka mukaan Ylen ”suoritepalkkaiset työsopimukset” ovat puitesopimuksia eivätkä siksi estä työttömyysetuuden maksamista. Sen jälkeen työttömyyskassa pystyi maksamaan jäissä olleet ansiosidonnaiset päivärahat, ja jo maksettujen päivärahojen takaisinperintä peruttiin.


Mitä tästä opimme? Viranomaisten päätöksistä tulee valittaa aina, jos päätös vaikuttaa väärältä. Tämän tapauksen yhteydessä TE-toimiston virkailija oli sanonut asianosaiselle, että virastossa on otettu käyttöön entistä tiukemmat linjaukset. Oikeuksistaan täytyy siis pitää kiinni aiempaakin hanakammin. 

Työttömyyskassakin on antanut Yhtyneet-työntekijöille virheellisiä päätöksiä. Niissä kyse on ollut lomakorvauksen jaksottamisesta. Perusongelmana on se, että Yhtyneet-töissä lomat maksetaan aina rahana palkan päälle, kun puolestaan aikapalkkaisilla vuosilomakorvaus tarkoittaa käyttämättä jääneitä ja siksi rahana maksettuja lomia. Lomakorvauksen jaksottamisen ajatus on se, että työnhakija käyttää ensin käyttämättä jääneet ja rahana maksetut lomansa, ennen kuin hänelle maksetaan työttömyysetuutta.

Yhtyneet-työntekijöillä käyttämättömiksi lomiksi on pahimmillaan laskettu lähes vuoden ajalta maksetut lomakorvaukset, joista suurin osa oli todellisuudessa jo käytetty lomina ja vapaina arkipyhinä. Myös lomakorvauksen jaksottamista koskevia päätöksiä on onnistuttu oikaisemaan valituksilla.

Sosiaaliturvaa on vuoden 2024 aikana heikennetty, jolloin on entistä tärkeämpää saada edes ne etuudet, joihin on lain suoma oikeus. Ei siis tyydytä automaattisesti viranomaisten päätöksiin vaan jaksetaan valittaa, vaikka päätös tuntuisi musertavalta ja valituksen laatiminen raskaalta. Siinä, että oma asia on ratkennut myönteisesti vasta valittamalla, on sentään se hopeareunus, että viranomainen saa oppia tuleviin vastaavanlaisiin tapauksiin ja voi seuraavalla kerralla tehdä oikean päätöksen ilman valitustakin.

 

Jaakko Sauvola, freeluottamushenkilö Kuva: Seppo Sarkkinen