Itsensätyöllistäjien asema herättää keskustelua
20.4.2017
Itsensätyöllistäjät on tulkittu Suomessa tähän asti usein yrittäjiksi, joilla ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta, jolloin liitot eivät voi neuvotella heidän palkkioistaan tai työehdoistaan. Tanskassa linja ei ole yhtä tiukka, selvisi alan ihmisten tapaamisessa 7. huhtikuuta.
Pasilan RTI-talossa pidettiin paneelikeskustelu itsensätyöllistäjien asemasta. Kaksituntinen keskustelu oli pintaraapaisu mutkikkaaseen aiheeseen, ja tällä erää keskityttiin lähinnä sosiaaliturvaan. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että parannuksia tarvitaan.
Keskustelemassa olivat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Anna Kontula (vas.), toimittaja, tietokirjailija ja väitöskirjatutkija Laura Haapala, työtön kääntäjä ja jatko-opiskelija Tarmo Hietamaa, Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen ja Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Keskustelua veti Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtaja Anna Kähkönen. Tilaisuuden järjesti Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto yhteistyössä Käännösalan asiantuntijoiden KAJ:n ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton kanssa.
Keskustelun alkuun todettiin, että itsensätyöllistäjän käsitteen voi määritellä monin tavoin. Yleisesti voidaan kuitenkin puhua perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön väliin sijoittuvasta työstä, joka on palkkatyön tapaista mutta jossa tekijä on lain silmissä yrittäjä. Termin mukaisesti itsensätyöllistäjä ei työllistä kuin itsensä. Työmarkkinoilla itsensätyöllistäjyys on nopeimmin kasvava trendi – itsensätyöllistäjiä on Suomessa jo yli 180 000.
Itsensätyöllistäjien köyhyys on yleistä. Paneelissa esitettyjen eri tutkimustulosten mukaan luovan alan naisyrittäjistä 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella; av-käännösalan kaikista itsensätyöllistäjistä köyhyysrajan alapuolella oli niin ikään 40 prosenttia, kun taas kaikkien itsensätyöllistäjien joukosta 50 prosenttia naisista ja 37 prosenttia miehistä kuuluu alimpaan tuloviidennekseen.
Yrittäjän sivukuluja ei aina oteta huomioon
Itsensätyöllistäjäksi ryhtyvä joutuu ottamaan yrittäjäriskin ja sosiaaliturva tyypillisesti huononee, mutta mahdollisuus aitoon yrittäjyyteen liitettävään voittoon ei silti yleensä kasva. Varsinkaan työsuhteen muuttuessa yrittäjätyöksi samalle työn teettäjälle palkkiossa ei aina oteta huomioon yrittäjän sivukuluja, vaan työstä saatava korvaus voi olla suhteettoman pieni ja toimeksiantaja saattaa olla haluton neuvottelemaan. Kyselyjen mukaan freelancereista tyytymättömimpiä ovatkin ne, joilla on vain yksi toimeksiantaja. Toisaalta freelancerit ovat kysyttäessä yleensä tyytyväisiä työn sisältöön ja työnteon muotoon, ja moni itsensätyöllistäjä ei edes tavoittele aidosti yrittäjämäistä toimintaa.
Yhdistelmävakuutus avuksi?
Paneelissa puhuttiin siitä, että erilaisia työnteon muotoja on nykyään paljon, ja tulevaisuudessa entistä useampi voi saada erityyppisiä tuloja monesta lähteestä ja sekä työnantajilta että toimeksiantajilta. Valinnanvapauden pitäisi säilyä, mutta itsensätyöllistäjille tarvitaan vastaava sosiaaliturva kuin työsuhteessa. Keskustelussa toistuva teema oli perustulo, jolla osaltaan vastattaisiin käynnissä olevaan laajaan työelämän muutokseen, mutta nopean aikataulun parannuksista nimenomaan itsensätyöllistäjien tilanteeseen esiin nousi yhdistelmävakuutus.
Yhdistelmävakuutusta esittävät Harri Hellstén (Suomen Yrittäjät) ja Maria Löfgren (Akava) Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässään tuoreessa selvityksessä työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Esityksen mukaan työssäoloehtoa voisi kerryttää yrittäjätoiminnan ja palkkatyön yhdistelmällä. Palkansaajana, yrittäjänä tai niiden yhdistelmänä tehty työ voitaisiin vakuuttaa samassa työttömyyskassassa. Lisäksi yrittäjätoiminta arvioitaisiin neljän kuukauden ajalta aina sivutoimiseksi. Hellsténin ja Löfgrenin mukaan uudistuksilla on kiire, joskin valmistelut on tehtävä huolellisesti.
Keskustelu sivusi myös osuuskuntia. Osa itsensätyöllistäjistä harjoittaa niin sanottua kevytyrittäjyyttä, jossa laskutuksen hoitaa laskutusosuuskunta. Eläkemaksu laskutusosuuskunnan kautta ei kuitenkaan takaa, että jäsen on oikeutettu työttömyysturvaan. Mediakunta on Journalistiliiton tietoinen vastaus kevytyrittäjyyteen, ja sen jäsenet ovat työosuuskuntaan aidosti työsuhteessa – joskin lainsäädännöllisiä muutostarpeita on vielä, jotta jäsenten työttömyysturva saadaan täydellisesti vahvistettua.
Tanskan linja ei yhtä jyrkkä
Ammattiliittojen roolista paneelissa todettiin, että niitä tarvitaan tulevaisuudessa jopa enemmän kuin koskaan. Itsensätyöllistäjät on tulkittu Suomessa tähän asti usein yrittäjiksi, joilla ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta, jolloin liitot eivät voi neuvotella heidän palkkioistaan tai työehdoistaan. Kysymys on kuitenkin EU:n kilpailulainsäädännöstä, jonka pitäisi olla yhtenäinen, ja esimerkiksi Tanskassa linja ei ole ollut yhtä tiukka. Suomessa itsensätyöllistäjien kollektiivista neuvotteluoikeutta on yritetty saada läpi eri tasoilla. Ammattiliitot pitävät asiaa tärkeänä ja edistävät sitä parhaansa mukaan, ja painetta muutoksiin tulee myös keskusjärjestöiltä EU:n tasolla. Ammattiliittojen rooli keskustelun herättäjinä eri asioissa ja ratkaisumallien esiin tuojina on niin ikään tärkeä.
TEKSTI: Jukka Sorsa
Paneelissa mainittuja lähteitä
Ammattiliittojen itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmän sivusto: http://www.itset.fi
Maria Löfgrenin ja Harri Hellsténin selvitys (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016):
Anna Pärnäsen ja Hanna Sutelan raportti PDF-muodossa (Tilastokeskus 2014):
https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf