KOLUMNI : Palkka vai Pokémon?

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen arveli hiljattain Ylen uutisessa, että ay-liike kilpailee nuorten huomiosta Pokémonien metsästyksen kanssa. Uutisen mukaan enää alle puolet nuorista alle 25-vuotiaista on ammattijärjestön jäsen. 

Tukiaisen kommentti kertoo osaltaan siitä, kuinka kauaksi ay-liikkeiden johto on erkaantunut nuorten työelämätodellisuudesta. Valtaosa nuorista työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa, pätkissä, freelancereina ja nollatuntisopimuksilla.

Työelämän epävarmuus rasittaa nuorten ikäluokkien elämänhallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Nuorten taloudellinen asema on poikkeuksellisen heikko. Samalla nuorisotyöttömyys on noussut ennätyskorkealle. 

Työnantajajärjestöt ja ay-liike eivät ole uskottavasti tarttuneet nuorten työlämässä kohtaamiin ongelmiin. Tämä syö nuorten uskoa ja luottamusta koko järjestelmään.

Ay-liike kosii nuoria jäsenmaksun maksajiksi, mutta keskittyy edunvalvonnassaan lähinnä vakituisten työntekijöiden jo saavutettuihin etujen puolustamiseen. 

Ay-liikkeen tulisikin keskittyä olennaiseen: miten saadaan nuorille töitä ja tulevaisuutta? Miten kertoa nuorille ay-toiminnan eduista ja hyödyistä? Miten saadaan nuoret aktivoitua omien etujen valvontaan?

Yksinkertaisia vastauksia ei ole. Tulevaisuudessa vakituista työtä ei enää riitä kaikille, mikä edellyttää uudistuksia työlainsäädäntöön. Työmarkkinoille tarvitaan uusia tes-malleja, osa-aikatyön lisäämistä ja aktivoivaa perustuloa. Eri työntekijäryhmien palkkatasoa, etuja ja oikeuksia on soviteltava nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. 

Nuorten tulisi saada nauttia palkallisista lomista ja työterveyshuollosta, mutta miten ne ovat saavutettavissa, jos määräaikaisuuksistakin on tullut harvinaisia? 

Journalistiliiton puolustukseksi on syytä todeta, että liitto on tarttunut freelancereiden ja pätkätyöntekijöiden heikkoon asemaan jo vuosia sitten. Lehdistön ja sähköisen median freelancereilla on vahvat ammattiosastot ja -yhdistykset: Freelance-ammattiosasto FAO, Yhdistyneet mediatyöntekijät YMT ja Suomen freelancejournalistit ry.

Kaikissa näissä on aktiivista väkeä ja virkistävää toimintaa. Parasta ay-toiminnassa on yhteisöllinen tuki ja kokemus siitä, että olemme samassa veneessä. 

Pelko yksinjäämisestä ja toimeentulosta ehkä hetkeksi helpottaa, kun kohtaa muita samanlaisissa tilanteissa pyristeleviä. Ay-toimintaa on myös turha pelätä, koska kyse on käytännönläheisestä oman ammattiryhmän edunvalvonnasta. 

Freelancereilla on Journalistiliiton hallituksessa ja toimielimissä vahva edustus. Luottamusmiehet keskustelevat säännöllisesti työnantajien kanssa ja tarttuvat nuorten työelämässä kohtaamiin ongelmiin – vaihtelevalla menestyksellä. 

Journalistiliitto perustaa tänä syksynä freelancereille työosuuskunnan, joka auttaa työhön liittyvien sotu- ja eläkemaksujen maksamisessa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. 

Vielä tarvitaan lisää nuoria toimittajia Journalistiliiton toimielimiin. Nuoret ymmärtävät parhaiten työmarkkinoiden rakenteellisia heikkouksia ja epätasa-arvoa. Nuorten on itse herättävä ja vallattava paikkansa työmarkkinapöydissä. Tilaa on, kun se otetaan. 

Teksti: Miika

FAOn ja RTTL:n hallituksien jäsen

PALUU ETUSIVULLE