Toimittajuus on luultua vanhempi asia Suomessa - Pirjo Munck väitteli

Tutkijat ovat sijoittaneet journalismin ammattimaistumisen Suomessa 1960-luvulle, jolloin Suomen Sanomalehtimiesten Liitto solmi ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen, Julkisen sanan neuvosto perustettiin ja alan yliopistollinen koulutus vakiintui.

Pitkäaikainen RTTL:n eläkkeellä oleva asiamies Pirjo Munck esittää väitöskirjassaan toimittajuuden olevan sata vuotta vanhempi keksintö. Väitöksen mukaan toimittajatyö ammattimaistui Suomessa jo 1800-luvun puolivälin jälkeen.

- Toimittajuus oli itse opittua. Koulutusta ei ollut. Osaaminen levisi lehdistä toiseen, Pirjo kertoo tuosta ajasta.
Aluksi toimittajuus oli valistusta ja tieteestä kirjoittamista mutta jo 1860 toimittajuus alkoi ammattimaistua. Mallia otettiin Ruotsista.
- Journalismi, sellaisena kuin sen nyt tunnemme, syntyi yhtä aikaa poliittisen lehdistön synnyn kanssa. Vuosisatojen vaihteessa jopa 80 prosenttia lehdistä oli puoluesidonnaisia. Silloin myös syntyi nykyinen journalistinen tekoprosessi, joka vaati tekijältään yleissivistystä, kielitaitoa, ilmaisutaitoa, olennaisuuden ymmärtämistä ja verkostoja. Myös tuon ajan ammatillinen eetos on säilynyt näihin päiviin saakka.

Aineistona 2 000 ihmisen tietokanta

Ainutlaatuinen piirre Pirjon väitöksessä on 2000 ihmisen tietokanta toimittajuuden alkuhämärän toimittajista ja avustajista. Yhtä laajaa tilastollista selvitystä toimittajien koulutuksesta, urakehityksestä, sosiaalisesta ja poliittisesta taustasta ei ole tuolta ajalta ennen julkaistu Suomessa.
Pirjon mukaan väitöskirjan tekeminen toimittajuuden synnystä oli matka suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Samalla vahvistui näkemys, että journalismi ja journalistit ovat demokratialle välttämättömiä. Poliittiset sidoksetkaan eivät tee journalismia huonoksi, kunhan lukija tietää, mistä näkökulmasta aihetta on lähestytty, sanoo Pirjo Munck, perjantaina väitellyt.
Pirjo Munck väitteli Helsingin yliopistossa aiheesta ”Valistajista ammattimiehiksi. Toimittajien ammattilaistumisen pitkä tie 1771-1921” perjantaina 22.huhtikuuta. Vastaväittelijänä on Raimo Salokangas ja kustoksena Juha Siltala.

 
Teksti: Tapio Räihä
kirjoittaja oli RTTL puheenjohtaja 2008–2012.

Lisää aiheesta Liiton Arkki –lehdessä 1/2016.