Ylen rahoitus ei kuulu valtiovarainministeriölle vaan eduskunnalle

Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry

Kannanotto 6.3.2023. 

Valtiovarainministeriö esittää roimia leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi meno- ja rakennekartoituksessaan (6.3.2023).

Radio- ja televisiotoimittajien liiton näkökulmasta ministeriön kartoituksessa käsittämättömintä on toive leikata Yleisradion rahoituksesta 20 prosenttia. Ylen rahoitus ei nimittäin edes kuulu valtion budjettiin, vaan Ylen toiminta rahoitetaan Yle-verolla. Ministeriössä tämä tiedostetaan, sillä kartoitukseen on suorasanaisesti kirjattu, että "toimi ei suoraan vahvistaisi julkista taloutta" (s. 102).

Esitetty 120 miljoonan euron leikkaus tarkoittaisi kanavien vähentämistä, ohjelmatyyppien häviämistä, kotimaisia pieniä tuottajia työllistävien ulkoisten ostojen voimakasta vähentämistä, irtisanomisia, mahdollista Tampereen Mediapoliksen ja eri aluetoimitusten sulkemista ja muita vastaavia ison kokoluokan karsimisia.

Yle ei olisi esitettyjen leikkausten jäljiltä Yle. Sillä ei olisi resursseja edes lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen.

Ministeriö tiedostaa sentään, että "Ylellä on tärkeä rooli riippumattoman journalismin ja uutistoiminnan tuottajana, ja sillä on lakisääteiset tehtävänsä julkisen palvelun sisältöjen tuottamisessa". Yksilöimättä jää, mitä nämä lakisääteiset tehtävät ovat.

Radio- ja televisiotoimittajien liitto muistuttaa, että Ylen tulee lakisääteisesti muun muassa:

- tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia

- tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä

- tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia

- kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;

- tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille. 

Näiden merkittävien Ylen tehtävien esiin tuomisen sijaan ministeriön kartoituksessa todetaan: "On kuitenkin todennäköistä, että monia Ylen tuottamia sisältöjä tuotettaisiin markkinaehtoisesti, mikäli Yle ei niitä tuottaisi." (s. 127.)

Radio- ja televisiotoimittajien liitto pitää ministeriön näkemystä erikoisena. Näkemys vaikuttaa perustuvan olettamukseen, että Ylen sisällöt estävät kaupallista mediaa tekemästä omia sisältöjään. Tutkimukseen perustuen voidaan esittää toisin päin, että Yleisradion olemassaolo vahvistaa myös kotimaisen kaupallisen median toimintaedellytyksiä eikä näin ollen ole ollut estämässä kaupallista mediaa tekemästä omia sisältöjään.

Iso osa Ylen viihteellisestä sisällöistä on ostettu kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä, joten leikkaus kohdistuisi vääjäämättä laajasti suomalaiseen mediakenttään.

Mediatalojen välisen kilpailun näkökulmasta esitetty leikkaus hyödyntäisi ennen kaikkea kansainvälisiä some-, suoratoisto- ja hakukonejättejä, joilla on jo nyt hallitseva asema digitaalisen mainonnan kentällä.

Radio- ja televisiotoimittajien liitto muistuttaa siitä, että Yle on yksi suomalaisen kulttuurin tukijaloista. Yle esimerkiksi rahoittaa kotimaista elokuvaa ja on dokumenttien ja lyhytelokuvan olemassaolon ja näkyvyyden kannalta erityisen tärkeä toimija. Journalistiliitto, jonka suurin jäsenyhdistys Radio- ja televisiotoimittajien liitto on, onkin jo aiemmassa lausumassaan 2.12.2022 todennut: "Leikkaukset Ylen toimintaan tarkoittaisivat myös sitä, että suomalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja musiikkituotantojen tulevaisuus olisi uhattuna."

Monille ei välttämättä ole selvää, että Yle on merkittävä kulttuurialan työllistäjä. Ylen leikkaukset kurittaisivat siis paitsi journalismia myös suomalaista taide- ja kulttuurialaa ja useita yrittäjiä.

Leikkauksia pohdittaessa tulisi arvioida myös vaikutuksia suomen ja ruotsin kielten sekä Suomen muiden kielten asemaan pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunta on 26.10.2018 ottanut kantaa "kansalliskielten suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan". On selvää, ettei Ylen alasajo tekisi kansalliskielistä huolehtimiselle ja selkeän kielenkäytön edistämiselle hyvää.

Kuka takaa, että globalisoituvassa yhteiskunnassa ja kansainvälisten mediajättien voimistaessa otettaan Suomessa on myös kahdeksan vuoden päästä mediatalo, joka viestii riittävästi suomeksi ja vähemmistökielillä?

Radio- ja televisiotoimittajien liitto korostaa, että Yleisradion rahoituksesta ja tehtävästä päätetään parlamentaarisesti kaikkien eduskuntaryhmien kesken. Tästä on vallinnut poliittisten puolueiden välillä laaja yksimielisyys. Ylen rahoitus ei kuulu valtiovarainministeriölle vaan eduskunnalle.

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL ry.